Lisämyyntiä hakemassa

Shell Vantaa Vaarala

Poikkesin tässä eräänä kauniina syyspäivänä Shell huoltoasemalle Vantaan Vaaralassa. Astuessani sisään huoltamon myymälän puolelle huomio vaalea nuori naishenkilö minut ja toivotti tervetulleeksi sanomalla: ”Hyvää päivää” , hymyillen samalla aurinkoisesti.

Jännä juttu, miten näin pieni ja itsestään selvä asia sai heti minut hyvälle tuulelle. Tämä johtuu varmaankin siitä, että tämän kaltainen tervehtiminen ei enää nykyään olekaan itsestään selvä asia: monessa kaupassa, kahvilassa yms. paikassa kukaan henkilökunnasta ei tervehdi.

Kun maksun aika tuli, yllätti tämä kassaneitonen minut toistamiseen kysymällä jälleen iloisesti hymyillen: ”Saisiko Teille olla vielä matkalle suklaata? Meillä on tässä hyvä tarjous osta kolme – maksa kaksi.” Kiitin tarjouksesta, mutta en ostanut - suklaata kun tulee muutenkin syötyä liikaa. 

Yllättävää oli tuo luonteva tapa, jolla tämä kassaneitonen yritti saada työnantajalleen lisämyyntiä myymällä minulle vielä suklaapatukoita. Tämä yritys kyllä lämmitti kovasti vanhan myyntimiehen mieltä: juuri näin pitääkin menetellä. Kyllä joku varmasti ostaa, kun kaikilta muistaa vaan kysyä.

Huoltamokäynnistä jäi todella hyvä fiilis ja on aivan varma, että tulen jatkossa käyttämään kyseisen huoltamon palveluja enemmän. Näillä pienillä teoilla kassaneitonen siis tienasi varmasti työnantajalleen lisämyyntiä, vaikka se ei aivan heti näykään kassassa. Tulevaisuudessa lisämyynti on minun kohdallani kuitenkin monin verroin nyt osatamatta jäänyttä suklaapatukkatarjousta suurempi.

Lisämyynti on siis lopulta aika pienestä kiinni – lähinnä palveluasenteesta ja uskalluksesta.

Markkinointi ei arvosta asiakasta

Monella suomalaisella yrityksellä on nykyään vieraskielinen nimi. Eihän siinä mitään, jos nimi on hyvä ja osuva eikä sanan todellinen merkitys ole mitään vastenmielistä tai epäilyttävää. Usein nimeen liitetään myös englanninkielinen slogan. Näin myös yrityksissä, jotka toimivat ainoastaan Suomessa. Tämä herättää kysymyksen: Miksi on näin? 

Minulla ei ole siihen vastausta, koska pidä tätä käytäntöä ns. ”turhana pullisteluna”. Jos yritys toimii ainoastaan Suomessa, niin onhan sen taivaallisen tyhmää yrittää näyttää monikansalliselta suuryritykseltä. Usein näissä yrityksissä myös yrityksen omat presentaatiot ja muut myyntimateriaalit ovat täynnä englanninkielisiä ilmaisuja tai toisinaan ne ovat jopa kokonaan englanniksi.  

Myyntimiehenä olen usein ihmetellyt asiaa. Yrityksen tulisi aina kohdistaa sanomansa asiakkailleen eli Suomessa materiaalin pitää olla joko suomeksi tai ruotsiksi (tai mahdollisesti ehkä jossain harvoissa tapauksissa jopa saameksi). Mitä etua yritys kuvittelee saavuttavansa käyttämällä materiaaleissaan englantia? On aivan päivän selvää, että kertomalla sanomansa ostajan äidinkielellä yritys tulee varmasti paremmin ymmärretyksi ja saa siten paremmat mahdollisuudet kaupan tekoon, kuin esittämällä asiansa käyttämällä vieraskielisiä ammattitermejä tai kokonaan englanninkielistä materiaalia. Mieti siis tätä aina kun asiakkaasi kysyy: ”mitä tuo tarkoittaa?”

Herätkää siis markkinointi-ihmiset: Keskittykää asiakkaaseen. Pitäkää materiaalit yksinkertaisina ja selkeinä. Välttäkää tarpeettomia vieraskielisiä ammattitermejä ja ilmaisuja. Pitäkää materiaalit niin selkeinä, ettei yhdenkään asiakkaan tarvitse tuntea itseään tyhmäksi kysymällä: Mitä tuo tarkoittaa?”
Valmiitten muualla tuotettujen materiaalien kääntäminen asiakkaan äidinkielelle ei myöskään voi olla tekninen eikä taloudellinen ongelma. Kysehän on asiakkaan arvostamisesta. 

Arvostakaa asiakasta, sillä sen hän ansaitsee.

Asiakashan maksaa lopulta kuitenkin koko lystin - siis myös teidän palkkanne.