Poikkesin
taannoin ammattimessuilla. Markkinoinnin viikko oli tapahtuman nimi ja myyntimiehellehän
nimi lupasi jo hyvää. Odotukset olivat siis korkealla – jotain uutta varmasti
messuilta mukaan tarttuisi.
Olin päättänyt tarkkailla ihmisiä vähän siltäkin kantilta, että varmasti
joitakin somen kautta tuttuja kasvoja messuilla tapaisin. Odotin siis innolla,
että näin myös konkreettisesti tapaisin livenä ihmisiä, joiden kanssa somessa
olin keskustellut ja jotka kuuluivat LinkeIn -verkostooni.
Yksi
syy messuille lähtemiseeni oli myös erään yrityksen osastolla käynti. Näin
siksi, että tunsin ko. yrittäjän ja halusin hänet tavata. Menin siis heti
messuille tultuani kyseisen yrityksen osastolle ja tapasin tutun
toimitusjohtajan lisäksi myös muita yrityksen työntekijöitä sekä samalla myös messujen ensimmäisen
sometuttuni, Saaran.
Perintökuppi, joka nyt on itselle ajankohtainen |
Kiertelin
hetken messuja ja jossain vaiheessa poikkesin hakemaan kupin kahvia. Samalla
näin ravintolan pöydässä yksin istumassa toisen sometuttuni (Johannan), joten
kysyin häneltä voisinko istua hänen seuraansa. Hän vastasi iloisena myöntävästi
ja esittäydyttyäni hänen iloisuutensa vain kasvoi. Juttelimme tovin myyntitarinoita
vaihtaen ja muuttuneen maailman menoa ihmetellen. Hän toisin hieman eri
lähtökohdista, koska on useita vuosia nuorempi kuin minun oma tyttäreni. Silti oli
mielenkiintoista huomata, että ajatuksemme olivat monesta asiasta hyvin
samanlaisia.
Erotessamme
huomasin miettiväni, että kuinka paljon hänellä on vielä matkaa näihin samoihin
kilometreihin ja kuinka paljon vielä tulee hienoja asiakastapaamisia häntä vastaan.
Itselläni kun niitä on väkisinkin edessä huomattavasti vähemmän kuin
takanapäin. Hieman tunsin tästä asiasta haikeutta.
Salaa olin
itsestäni myös hieman ylpeä, sillä osasin tapaamisessamme hillitä
sanomisiani, enkä kutsunut häntä kertaakaan ”tytöksi”. Siitä sanasta on
ilmeisesti tullut joidenkin nuorten naisten mielessä kirosana, sillä viimeksi
yhtä (vielä nuorempaa naista) tytöksi nimitettyäni, hän veti siitä palkokasvin
syvälle söpöön, pieneen, nenäonteloonsa. Olin luullut, että näin vanha ukko kuin minä
voi lapsiaan nuorempia naisia tytöksi kutsua, mutta ilmeisesti ei voi. Tämä
tuli tuossa casessa todistettua. Pyysin kyllä tökeryyttäni häneltä toki anteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki mitä näet ympärilläsi on joku myynyt - muista tämä, niin osaat paremmin arvostaa myyntiä.