Myyntikilpailun palkinto

Palkintosahan seuraaja

Joskus 80-luvun alussa voitin yrityksemme myyntikilpailussa palkinnoksi moottorisahan. Kerrostalossa asuvana minulla ei olisi ollut sille muuta käyttöä kuin naapureitten ärsyttämiseen ja peloitteluun, joten saha sai jäädä autotallini nurkkaan useiksi vuosiksi odottamaan omaa tähtihetkeään.

Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin hankimme perheellemme kesämökin ja vasta siinä yhteydessä kyseinen moottorisaha pääsi ensimmäisen kerran tosi toimiin. Mökkinaapurini, joka on hirsirakentamiseen erikoistunut yrittäjä ja metsäkoulun entinen opettaja, opasti minut aluksi moottorisahan käyttöön. Hän neuvoi minulle kaikki perusasiat, opasti kaadettavan puun valinnassa sekä näytti kuinka puu kaadetaan turvallisesti haluttuun suuntaan. Kullanarvoisia neuvoja kaikki, sillä metsätöissä on aina omat vaaransa.

Mökkimme pienestä metsäpalstasta tuli nopeasti minulle mieluinen savotta. Muutaman tankillisen päristely moottorisahalla metsätöissä vastaa hyvinkin kunnon treeniä kuntosalilla. Pitkään pelkästään myyntihommia tehneenä nautin suunnattomasti siitä, että voin välillä mennä metsään tekemään raskasta ruumiillista työtä. Ulkona luonnossa liikkuminen on aina ollut minulle tärkeää. Metsätöissä näkee nopeasti oman työnsä jäljet ja sekin tuottaa suurta mielihyvää. Samalla syntyy paljon polttopuita mökin tarpeisiin.

Voittosahani kesti kovaa käyttöä monta vuotta, mutta lopulta sen kone leikkasi kiinni eräänä talvipäivänä kovassa pakkasessa. Ilmeisesti voitelu ei niin kylmässä toiminut kunnolla. Seuraavana keväänä ostin uuden, mutta aivan samanlaisen sahan. En osannut olla ilman metsähommia. Nykyään käyn toisinaan jopa auttamassa myös vanhempia mökkinaapureitani puiden kaadossa.

Monta sataa kaadettua puuta myöhemmin jaksan edelleenkin nauttia aina siitä, kuinka hyvältä tuore, juuri sahattu puu, tuoksuu. Metsä kasvaa onneksi nopeasti ja kaadettavaa minulla riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Polttopuita on jo nyt kertynyt monen vuoden tarpeisiin, mutta eipähän tarvitse sitten minun perikuntani miettiä heti puiden hankintaa.

Myyntikilpailun palkinnosta tuli siis lopulta minulle tärkeä, vaikka voittaessani ajattelin sen minulle täysin turhaksi esineeksi. En olisi voinut kuvitella sen koskaan olevan minulle hyödyksi tai niin suureksi iloksi. Toisin kuitenkin kävi. Elämä jaksaa joskus onneksi yllättää positiivisestikin.