Lasipalatsin lumo

Ulko-ovea reunustavat saksalaisen automerkin brändivärit. Suuri automaattiovi aukeaa kutsuvasti, kun lähestyn tätä auton ostajan mekkaa - maahantuojan valtuuttamaa merkkiliikettä.

Astuessani sisään liikkeeseen, osuvat useiden metrien korkuisten ikkunoiden kautta tulevat iltapäivän viimeiset auringon säteet sisällä olevaan autoriviin ja saavat sen kimaltamaan kilpaa liikkeen lattian kanssa.

Keskellä liikettä kolme automyyjää keskustelee keskenään ja yksi on myymälän takanurkassa esittelemässä vaihtoautoa jollekin pariskunnalle. Kukaan automyyjistä ei huomio minua millään tavalla. Ei edes yritystä tervehtiä liikkeeseen tullutta mahdollista asiakasta. Ei edes nyökkäystä tai katsekontaktia.

Kävelen autorivin luo ja tunnen joka keväisen autokuumeen nousevan. On niin paljon mukavampi vaihtaa uuteen autoon kuin kesärenkaat alle nykyiseen. Katselen toinen toistaan kiinnostavampia autoja, kunnes muistan täältä Linkkaristani saamani hyvän parannuskeinon autokuumeeseen. Painan tyhjää lompakkoa otsaani vasten ja kuume hellittää lähes välittömästi.

Suuntaan siis nyt päättäväisesti askeleni liikkeen perälle, jossa sijaitsee huollon töiden vastaanotto. Täällä onneksi ymmärretään asiakaspalvelun merkitys. Saan osakseni ystävällistä ja huomioivaa palvelua. Olen joskus aikaisemminkin todennut, että huolto on se, joka pelastaa autoliikkeen maineen - tai pilaa sen lopullisesti, mutta se onkin ihan oma tarinansa.

Täytyy taas tämänkin käynnin jälkeen ihmetellä automyyjien aktiivisuuden ja palvelualttiuden määrää. Luulisi, että provikapalkka innostaa aktiivisuuteen - vai onko automyyjän silmä jo niin harjaantunut, että en näytä ostavalle asiakkaalle?

Jos joku autoliike haluaa, niin mielelläni tulen opastamaan myyjiänne asiakkaitten kohtaamiseen. Ei niitä asiakkaita liikkeeseen asti tänä päivänä enää niin viljalti eksy, ettei palvelemaan ehtisi - kunhan vaan viitsii. Kaikenlainen muu turha puuhastelu kannattaa mielestäni lopettaa, jos tällainen harvinaisuus kuin asiakas, sattuu liikkeeseen sisään kävelemään - vaikka tulee toki joskus ihan pyytämättä ja yllättäen.