Asiakas ei aina ole voittaja

Eräässä perintätoimistossa työskennellessäni olimme toimitusjohtajamme kanssa kumpikin autoista ja autourheilusta kiinnostuneita. Tästä syystä järjestimme asiakkaillemme kerran asiakastilaisuuden, jonka teemana oli rallicross. Asiakastilaisuutemme ajankohdaksi osui onneksemme kaunis ja aurinkoinen kevätpäivä.

Iltapäivällä Rautatientorin Mikonkadun puoleisella reunalla oli asiakastilaisuutemme kokoontumispaikka. Kun kaikki 16 osallistujaa olivat paikalla, lähdimme bussilla kohti Vantaan Vauhtikeskusta ja Business RallyCenteriä. Vantaan Vauhtikeskus oli paikka, jossa ajettiin myös rallicrossin Suomen mestaruuskisat. Rata oli osin asfaltoitu ja osin hiekkaa. Pitkä lähtösuora oli kokonaan asfaltoitu, mutta suora päättyi jyrkkään mutkaan, joka alkoi hiekkaosuuden. Mutkikkaan hiekkaosuuden jälkeen oli taas lyhyt asfalttiosuus, jonka jälkeen tiukka mutka takaisin lähtösuoralle. Radalla oli pituutta noin kilometri.

Ford Escort Mk 2

Radalla oli ajokalustona takavetoisia Ford Escortteja, joissa tasauspyörästö oli lukittu kiinni hitsaamalla eli autoissa oli ns. ”Kemppilukko”. Autoista oli myös karsittu kaikki ylimääräinen sisältä ja päältä. Kuskin paikalla oli auton ainoa istuin: kuppi-istuin neljän pisteen rallivöillä. Näkymä auton sisällä oli karu: kaikki verhoilut, penkit ja äänieristeet oli poistettu sisälle ja sinne oli rakennettu tukevat pehmustetut turvakaaret. Kuskin ikkunan paikalla oli harva verkko.

Radalla oli ajamassa kerrallaan neljä autoa ja jokainen sai ensin ajaa muutaman harjoituskierroksen, jonka jälkeen ajettiin aika-ajokierrokset. Aikojen perusteella kuskit jaettaisiin lähtöeriin ja jokaisen lähtöerän voittaja pääsisi suoraan finaaliin.

Aika-ajojen jälkeen sanoin toimitusjohtajallemme, joka oli selvinnyt oman lähtöeränsä voittajana finaaliin: ”Muistakin, että annat asiakkaamme voittaa!”  Sanoin näin siksi, että vain voittaja sai hienon pokalin ja kuohuviiniä.

Finaalista tuli todella tiukka ja hiekkaosuudelle toimitusjohtajamme ajoi vielä aivan rinnakkain erään hyvän asiakkaamme kanssa. Ajattelin, että viestini olisi mennyt perille ja toimitusjohtajamme hiljentäisi kohta vauhtia, mutta vielä mitä. Viimeisessä mutkassa toimitusjohtajamme sai paremman ajolinjan ja kurvasi voittajana maaliin.

Maalissa hän totesi minulle: ”Sorry, mutta kun saan kypärän päähäni, niin kilpailuviettini on niin kova, etten voinut antaa toisen voittaa.” 

"Poika" tuli siis kotiin ja muistutti aina toimistossamme hyllyn päällä seistessään, että asiakas ei aina ole voittaja. Harmitti vietävästi, että asiakkaamme ei kyseistä pokaalia saanut.

Rakas ystävä

Olin päättänyt tänään nukkua aamulla pitkään, mutta heräsin siihen kun paras ystäväni tuli hakemaan minua kanssaan kävelylenkille. Ajattelin ensin pyytää häntä odottamaan hetken, mutta katsottuani ulos ikkunasta ja nähtyäni kauniin kevätaamun muutin mieleni ja päätin, että suihkuun ehdin kävelylenkkimme jälkeenkin. Pukeuduin siis pikaisesti ja olin valmis ulkoilemaan hänen kanssaan.

Astuessamme hissiin ajattelin, ettei ystäväni koskaan yksin liikkuessaan käyttänyt hissiä, mutta suostui kuitenkin käyttämään sitä minun kanssani. Hän on hieman klaustrofobinen ja alkaa heti hissin oven sulkeuduttua liikehtiä hermostuneesti pitäen katseensa tiukasti hissin oven ikkunassa. Hän on aina selkeästi helpottunut päästessään ulos hissistä.

Lähdimme ulkoilemaan lähimetsässä kulkevaa lenkkipolkua hiljaisuuden vallitessa. Ystäväni on yleensäkin hyvin hiljainen, mutta hän on todella hyvä ja luotettava kuuntelija. Hän on ollut minulle suuri apu elämäni suruissa ja murheissa, vaikka en sitä ensi tapaamisemme perusteella olisi uskonut.

Silloin, yli kahdeksan vuotta sitten, hän tuli poikani kanssa luoksemme viikonloppuvierailulle ja me suhtauduimme kumpikin toisiimme hyvin varauksellisesti. Varsin pian ystävyytemme kuitenkin syveni lämpimäksi, läheiseksi ja luottamukselliseksi. Nykyään voin kertoa hänelle kaikki asiani luottamuksella: aina hän kuuntelee, tukee ja ymmärtää minua.

Näiden vuosien kuluessa rakas ystäväni on tyylikkäästi harmaantunut. Hän on jo vanha rouva, mutta on edelleenkin erittäin kaunis ja hyvässä kunnossa. Hänellä on urheilullinen ja bodattu vartalo, jossa ei ole grammaakaan ylimääräistä.

Hieman yli kuukausi sitten ystäväni tarvitsi pientä, mutta pikaista leikkausta. Julkisella puolella hän olisi joutunut odottamaan leikkausta pitkään, joten olin iloinen kun saatoin nyt omasta vuorostani auttaa ystävääni ja tarjota leikkauksen hänelle yksityisellä puolella nopeasti. Leikkaus sujui hyvin, mutta hän joutuu pian vielä uuteen leikkaukseen, koska kaikkea ei voitu tehdä yhdellä kertaa.

Minua uusi leikkaus hieman huolestuttaa, koska hänen iässään jokainen anestesia ja leikkaus ovat aina riski. Toivon, että paras ystäväni kuitenkin selviää siitä yhtä hyvin kuin edellisestä leikkauksesta ja meillä on vielä monta yhteistä vuotta edessämme.

Zelda lempipaikallaan mökkilaiturilla seuraamassa kalojen elämää

Rakas ystäväni Zelda on staffordshirenbullterrieri 

ja syksyllä hän täyttää jo 10 vuotta.

Tavarat kiertoon

Kotitaloni Vantaalla on seissyt tyhjillään lähes koko ajan isäni kuoleman jälkeen eli jo vuodesta 2007. Talossa on asuttu tuon jälkeen vakituiseen vain muutama kuukausi, kun poikani perhe joutui omasta asunnostaan evakkoon remontin ajaksi.

Kotitaloni sijaitsee hyvällä paikalla ja ympärillä on iso kaunis tontti. Talo itsessään on ihan kelvollisessa kunnossa ollakseen vuodelta 1965, mutta tarvitsee toki päivityksen nykyaikaan. Olen koko ajan pitänyt talossa lämmityksen päällä ja käynyt vähintään kerran viikossa hoitamassa myös sisällä olevat kukat. Talo on edelleen lähes siinä kunnossa, kun se oli isäni lähtiessä sieltä viimeisen kerran.

Nyt keväällä on tarkoitukseni laittaa talo myyntiin, joten olen aloittanut talon tyhjentämisen turhista tavaroista. Niitä siellä todellakin piisaa, sillä sinne on varastoitu neljän eri kuolinpesän tavarat. Myyntimiehenä ensimmäinen ajatus on tietysti myydä kaikki mitä myytävissä on, enkä toki ainakaan alkuvaiheessa halua pyytää paikalle mitään Huutokauppakeisaria, vaan haluan myydä tavarat itse - parhaaseen mahdolliseen hintaan.

Vanhoja tavaroita myytäessä tulee usein yllättyneeksi tavaran arvosta. Tavallisesti myyntiarvo on paljon pienempi kuin mitä itse on alkujaan kuvitellut, mutta on joukossa muutamia iloisia poikkeuksiakin.

Lokomo 100A

Autotallin nurkasta löysin vanhan LOKOMO 100 kg:n alasimen. Itse en arvostanut sitä, enkä osannut sille mitään hintaa laittaa, joten turvauduin nettiin. Tori.fi:ssä myytiin samanlaista alasinta, mutta 20 kg pienempää hintaan 650€, joten laitoin omanikin sinne myyntiin ja samaan hintaan. Varsin pian sain monta 450€:n tarjousta, mutta eräs seppämestari tarjosi 500€ ja tuli pikaisesti hakemaan alasimeni.

Tästä innostuneena laitoin paljon lisää erilaista tavaraa Tori.fi:lle myyntiin ja kauppoja alkoi syntyä. Monesti jonkun tavaran kova kiinnostus jopa yllätti minut. Näin kävi esim. 60-luvun mummopyörän, 70-luvun kilpapyörän ja vanhojen lehtien osalta. Polkuyörät menivät pyyntihinnalla heti ja lehdet osti eräs keräilijä, joka poistui taloltani 300-sarjan farkku BMW:n takakontti kattoa myöten täynnä lehtiä, joista hän maksoi yli 1.000€:a.

Osan tavaroista olen antanut pois lahjoituksena (mm. huonekaluja, astioita ja kodintekniikkaa), koska olen halunnut niistä pikaisesti eroon tai kun joku tuttu on oikeasti halunnut jotain tavaroita talosta itselleen.

Nyt on onneksi hyvä aika myydä, kun kevät on kauneimmillaan. Saatan pitää vielä vaikka pihakirpparin, kunhan ilmat vielä lähempänä kesää tästä hieman lämpenevät. Myytävää tavaraa vielä ainakin piisaa, jopa niin paljon, etten vieläkään tiedä mitä kaikkea siltä vielä löytyy.

Onneksi myynti on minulle myyntimiehenä aina ollut luontaista ja mukavaa puuhaa.

Onkohan talollani jotain mitä Sinä tarvitsisit?

Eduskuntavaalit 2015

Tämä vuosi on taas eduskuntavaalien vaalivuosi. Oli mukava seurata, että media sai vihdoinkin paljon kaipaamiaan mainoseuroja, kun monet eduskuntaan haluavat täyttivät ilmoituksillaan erilaiset julkaisut. Oman osansa saivat niin isot päivälehdet ja aikakausilehdet, kuin myös pienet paikallislehdetkin. Vaalivuosi saattoi siis helpottaa monen julkaisun elämää ainakin hetkellisesti. Varmasti myös moni mediamyyjä sai oman pienen osansa tästä mediakakusta paremman provision muodossa.

Tienvarsi-ilmoittelussa oli mielestäni havaittavissa paikoitellen selvää lisäystä edellisiin vaaleihin, joten ainakin joku tienasi myös tänä vuonna mainosten painamisella. Silläkin alalla mainoksista kertyvät eurot ovat olleet jo pitkään vähenemään päin, joten tämä oli kaivattu piristys myös painoalalle. Graafisen alan myyjätkin ovat palkkansa ansainneet ja huomasin, että myös vaalimainosten tuotekehittelyynkin oli panostettu. Kouvolan suunnalla olivat uutuutena käytössä muotoon puristetusta kartongista tehdyt julistepohjat, jotka arvatenkin olivat perinteistä vaneria kevyemmät, mutta kuitenkin jämäkät.

Tienvarsimainosten hurja koko oli paikoitellen myös ihmetyksen aihe: monesti kuvassa oli huomattavasti luonnollista kokoa isompi ihminen. Tienvarsi-ilmoitteliussa käytettiin paikoitellen myös pieniä peräkkäin olevia ilmoituksia, joissa kaikissa oli vain yksi sana. Ohi ajaessa ja peräkkäin luettuna niistä muodostui ehdokkaan vaalilupaus sekä lopuksi nimi ja numero. Osassa ilmoituksia oli vain nimi ja numero.

Eduskuntavaalit 2015

Ennen omaa äänestystäni kokeilin mielenkiinnosta paria vaalikonetta. Niiden tuloksilla ei lopulta ollut omaan päätökseeni juurikaan vaikutusta, sillä olin tehnyt oman valintani omista lähtökohdistani jo huomattavasti ennen vaaleja. Vaalikoneella halusin lähinnä vain varmistaa, mitä oma ehdokkaani eri asioista ajatteli.

Itse äänestin jo hyvissä ajoin ennakkoon, asuntoini lähellä sijaisevassa ennakkoäänetyspaikassa. Halusin hoitaa asian itselleni parhaiten sopivana ajankohtana ja koska olin siis jo varma ehdokkaastani, oli helpointa äänestää jo ennakkoon.

Eilinen loppuilta (19.4.2015) meni vaalivalvojaisia katsellessa. Vuorokausi ehti jo vaihtua ennen kuin maltoin käydä nukkumaan. Keskustan voitto ei tullut varmaan kenellekään yllätyksenä, sillä olivathan kaikki gallupit sitä jo lupailleet. Persujen vahva kakkosija sekä Kokoomuksen kolmosija paikkamäärissä sen sijaan olivat ehkä pieni yllätys, kuten myös SDP:n iso tappio sekä Vihreiden vahva vaalivoitto.

Nyt siis ladataan toiveet Juha Sipilän myyntimiestaidoille: kuinka tässä tilanteessa neuvotellaan paras ja toimivin hallituskokoonpano, jolla laitetaan Suomi kuntoon? Lähipäivät tai viikot näyttävät millä poppoolla ja Korjausliikkeellä Suomea viedään eteenpäin, mikä on suunta Suomelle ja saammeko mitä olemme tilanneet. Toivottavasti saamme nyt ainakin taloutemme ja vientimme vauhdilla kasvuun.

Kevätflunssa

Yli kolmenkymmenen työvuoteni aikana olen ollut sairauden takia pois töistä vain kerran. Yleensä olen aina sairastellut flunssat yms. viikonloppuisin. Nyt kun olen lomautettuna, minuun iski keskellä viikkoa ikävä ja voimakas kevätflunssa. Ilmeisesti on tullut ulkoiltua koiran kanssa hieman liian kevyissä vermeissä, kun ilma on kuitenkin toisinaan vielä aika kolea ja tuultakin on piisannut.

Flunssaisena lepo on parasta

Eilen aamulla kurkkuni oli todella kipeä ja kaikkia lihaksiani särki. Aamupalaksi otinkin siis kourallisen vitamiineja ja pari Buranaa. Kurkkua hoidin perinteiseen tapaan ottamalla lusikallisen Echinaforce tippoja raakana sekä Koskenkorvaa (tosin tätä jälkimmäistä vain kurlaukseen). Isälläni oli aikoinaan tapana torjua alkavaa kurkkukipuaan kurlaamalla kurkkuaan vuorotellen Korkenkorvalla ja suolavedellä. Itse olen pitäytynyt pelkässä Kossussa, koska suolavesi on vielä sitäkin karmeamman makuista eikä toisaalta noita Echinaforce tippojakaan kukaan varmaan maun takia ota.

Aamupäivällä oloni oli vielä kohtuullinen, mutta iltapäivällä tuntui jo siltä, että kohta kuolema korjaa pois. Yöllä iski jo lopulta pelko siitä, etten kuolekaan vaikka olo on aivan kamala.

Tänään illalla on yhdistyksemme (Luottomiehet ry) kevätiltamat Ravintola Kaarle XII:ssa, mutta taidan suhtautua niihin tällä kertaa hyvin koiramaisesti: 

Jos sitä ei voi syödä (tarjolla olisi kolmen ruokalajin illallinen) 
tai sen kanssa ei voi leikkiä (tarjolla olisi mukavaa seuraa), 
niin sen päälle pitää kusta (siellä on kuitenkin lopulta tylsää ja huomenna on krapula).

Vietän siis mieluummin tämän illan kotona vaimoni ja koirani seurassa parantelemassa oloani. Uskon, että oloni on jo huomenna parempi – kiitos oikean lääkityksen ja levon.

Vinkkinä muille: 

Älkää antako kevätauringon hämätä - liian kevyt vaatetus näin aikaisin keväällä voi

kostautua kevätflunssana ja se ei ole mukavaa.