Kaveri auttaa

Eräässä työpaikassani yrityksemme omistajan eräs vanha koulukaveri pyysi häntä apuun oman yrityksensä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämä vanha koulukaveri halusi yrityksemme omistajan (=vanhan ystävänsä) tulevan mukaan oman yrityksensä johtoon, saneeraamaan yritys parempaan tuloskuntoon - koska yrityksen toimiva johto ei siihen ollut kyennyt.

Omistajamme otti pestin vastaan kohtuullisella kuukausikorvauksella. Mukaan työhön hän otti myös oman poikansa. Molemmat ostivat samalla yrityksestä pienen omistusosuuden.

Yrityksen saneeraustyö alkoi sanomalla irti muutama yrityksen avainhenkilö. Olin itsekin myös mukana muutamassa aloituspalaverissa lähinnä pohtimassa yrityksen markkinoinnin ja myynnin kehittämistä. Avainhenkilöiden lähdettyä talosta jäi heiltä tarpeettomina seisomaan kaksi uudehkoa työsuhdeautoa (Mercedes-Benz ja BMW). Yrityksemme omistaja osti nämä molemmat itselleen ja pojalleen - toki huomattavan edullisesti autoliikkeen sisäänostohinnalla.

Yrityksen saneeraustyö kesti noin puoli vuotta. Sen aikana yrityksen henkilöstö väheni noin puoleen ja kaikkia kuluja karsittiin reippaasti. Saneeraustyö siis onnistui ja yritys saatiin taas vahvalle kasvu-uralle. Yrityksemme omistaja ja hänen poikansa myivät nyt omistuksensa sekä myös molemmat autot – kaikki kohtuullisella voitolla. Lisäksi he olivat veloittaneet saneerattavalta yritykseltä useita kymmeniä tuhansia euroja tekemästään saneeraustyöstä.

Saneerauksen yhteydessä irtisanotuista työntekijöistä yrityksemme omistaja palkkasi omaan yritykseensä henkilön, jonka toimenkuva edellisessä yrityksessä oli ollut varsin laaja ja jonka osaamiselle meidän yrityksessämme oli kova tarve. Tarvetta tälle osaamiselle olisi toki ollut myös edellisessä yrityksessä. Tämä henkilö aloitti myös työt yrityksessämme heti, vaikka oli vielä irtisanomisaikansa edellisen yrityksen palkkalistoilla.

Kun tästä tapahtumasta oli kulunut yli vuosi, oli tämä saneerattu yritys jo päässyt omassa liiketoiminnassaan vahvasti voitolliseksi. Uskon, että sen omistaja ei vielä tämä päivänäkään tiedä miten paljon tämä ”vanha ystävä” ja hänen poikansa tästä projektista itse hyötyivät taloudellisesti.

Omasta mielestäni kaikki ei mennyt moraalisesti oikein ja hyvien tapojen mukaan, mutta pääasiahan oli, että yrityksen saneeraus onnistui ja sen omistaja oli tyytyväinen vanhan ystävänsä hänelle tekemään palvelukseen.

Tarinan kyseenalainen opetus on tämä:

Joskus lienee parempi, ettei kukaan kerro koko totuutta - silloin kaikille jää parempi mieli.