Nyt mä mokasin

Keväisen autokuumeen kourissa erehdyin käymään eräässä maahantuojan merkkiliikkeessä yhtä tiettyä vaihtoautoa katsomassa. Olin huomannut himoitsemani kulkuneuvon tulleen liikkeeseen myyntiin ja ajattelin, josko siitä voisi ihan tuoreeltaan tehdä kaupat. Auto kun oli mieluinen, tuore ja vasta vähän ajettu.

Miten väärässä sitä voikaan ihminen olla.

Liikkeen marmorilattialla ensimmäisen kohtaamani myyjän hymy hävisi välittömästi, kun kysyin vaihtoautoa - hänhän oli sentään armoitettu uusien autojen myyjä. Neuvoi minut kuitenkin nurkan takaa löytyviin portaisiin, joita pääsi vaihtoautohalliin.

Marssin suoraan ensimmäisen vaihtoautomyyjän luo ja odottelin siinä tovin, kunnes hän keskeytti koneensa naputtelun ja nosti katseensa. Kun kerroin tulleeni katsomaan tiettyä autoa, hän kysyi sen rekisteritunnusta.

Kun en sitä heti muistanut, hän torui minua. "Kato, ku meillä on monta sataa autoa. Aika vaikeeta sitä on muuten löytää."

Olin nyt jo tällä aikaa hakenut netistä ilmoituksen ja osasin kertoa rekkarin.

Automyyjä näpelsi taas hetken konettaan ja nosti katseensa sanoen: "Se ei kyllä vielä ole myynnissä, kun se pitää pestä, putsata sisältä ja ottaa kuvat. Tsekkaa, kun siitä tulee kuvat nettiin ja soittele sitten. Sovitaan aika, niin auto on varmasti paikalla vahattuna ja putsattuna" hän sanoi ojentaen korttinsa.

Häh. Tämä oli siis tässä.

Olin ollut ihan hölmö, kun olin tullut varoittamatta myymälään autoa ostamaan. Enkä ymmärtänyt, ettei auto välttämättä ole liikkeessä myynnissä, vaikka se netissä onkin.

Sorry, tästä.
En taida tulla enää toista kertaa.

Menestyvä myyntimies

Löysin varastoani siivotessa vanhan koulutusesitteen. "Menestyvä myyntimies" oli silloisen työnantajani Turun Saippua Oy:n tuotos, jonka tarkoituksena oli ilmeisesti standardisoida myynnin tekemistä, yrityksessä hyväksi havaittujen toimintatapojen mukaiseksi.

Esite on oman aikansa tuotos, jota ei ehkä ihan tässä muodossaan enää tehtäisi. Nimikin olisi varmaan nykyään lyhyempi ja sukupuolineutraali: "Menestyvä myyjä".

Silti asiasisältö on yhä toimiva.

Esitteessä käydään tarkasti läpi valmistautuminen, toimenpiteet ja suunnittelu ennen ostajan tapaamista. Kohteliasta käytöstä ja henkilökunnan huomioimista korostetaan.

Varsinaisesta myyntitapaamisesta pyritään luomaan rauhallinen ja myönteinen tapahtuma, jossa kuunnellaan asiakasta ja helpotetaan hänen päätöksentekoaan erilaisilla myynti- ja kampanjamateriaaleilla.

Lopuksi sovitaan seuraava tapaaminen, tehdään yhteenveto sovituista asioista ja kiitetään kaupasta.

Liikkeestä poistuttaessa muistetaan sanoa heipat henkilökunnalle ja autossa täytetään myyntiraportti sekä kirjataan kilpailijoiden tekemiset.

Ihan toimivat ohjeet vielä tänä päivänäkin.
Vähän niinkuin myyntikoulutuksen lyhyt ohjeistus. Tämä oli kuitenkin vain pieni osa työnantajan tarjoamaa jatkuvaa myyntikoulutusta. Sitä on vasta näin myöhemmin oppinut arvostamaan. Se oli arvokasta oppia.

Toivottavasti ihan jokainen työnantaja ymmärtää myynnin jatkuvan kouluttamisen tärkeyden.

Jos ei ymmärrä, niin pyydä sitä!

Kiitos - Hyvää duunis

Usein työelämässä tehdään isoja asioita yhdessä - firmana, tiiminä tai työpareina. Kun projekti on valmis, asioita vedetään yhteen, listataan onnistumiset ja kehityskohteet.

Se on aina myös kiitoksen paikka.

Usein tämä jää kuitenkin käyttämättä. Ei tule sanottua sitä kiitosta tai jos tuleekin, niin se jää vähän laihaksi.

Tämä tilanne kannattaa käyttää hyödyksi. Se on hetki, jolloin voi hehkuttaa kunnolla heitä, joiden työpanos onnistumiseen on ollut merkittävä.

Pelkkä "Kiitos" on parempi kuin ei mitään, mutta se jättää vielä paljon avoimeksi ja tilaa tulkinnalle - myös väärälle. Tärkeää on kertoa, miksi onnistuttiin, mitä tämä edellytti ja mitä saatiin tämän ansiosta aikaiseksi.

Kyllä työntekijä ansaitsee kiitoksensa poikkeuksrllisen hyvin tehdystä työstä. Toisaalta kuinka moni työntekijä muistaa kiittää pomoaan, kun tämä tekee jotain erityisen oivaltavaa ja hyvää duunia?

Olitpa siis työntekijä tai pomo, niin kiitoksesi ilahduttaa ja voi pelastaa jonkun päivän. Se on jo paljon se.

Ihan vaan rahan takia

Myyntityö on siitä hassua, että vaikka sitä tehdään puhtaasti rahan takia, niin moni ei halua tätä myöntää.

Kerrotaan mieluumin tarinaa siitä, että ollaan ratkaisemassa asiakkaan ongelmia, parantamassa asiakkaan liiketoimintaa tai lisäämässä kasvua.

Näinhän se on, mutta kyllä toisaalta se asiakaskin tekee valintansa rahan takia - säästääkseen rahaa tai aikaa. Nehän ovat liiketoiminnassa yleensä kuitenkin molemmat rahassa mitattavia tavoitteita.

Eihän siinä ole mitään pahaa tai moitittavaa, että myyjän tavoite on tehdä rahaa. Sehän on se mitä hänen työnantajansa häneltä odottaa. Sitä varten hänet on yritykseen palkattu - tekemään rahaa. Mahdollisimman paljon.

Ei toki keinolla millä hyvänsä, vaan yrityksen strategian ja toimintatapojen mukaisesti. Kate-eurojahan myyjän pitää yritykseen tuoda. Mieluiten vielä moninkertaisesti oman palkkansa verran.

Ei raha ole pahasta.

Sen takiahan sitä kauppaa tehdään vai onko jollain joku muu syy tehdä kauppaa?
Myyjänä en oikein usko moiseen hurskasteluun.

Pelkäätkö pomoa?

Aikoinaan, kun itse toimin myyntiedustajana, mukaani asiakaskäynneille tuli toisinaan myyntijohtaja, alue- tai tuotepäälliköitä ja konsultteja.

Pääsääntöisesti suhtauduin näihin mukaani tuleviin henkilöihin uteliaisuudella sekä mahdollisuutena oppia heiltä jotain uutta. Erään aluepäällikön mukaantulo asiakaskäynneille oli kuitenkin minulle jo ajatuksenakin vastenmielinen. En pitänyt hänen tökeröstä johtamistyylistään enkä arvostanut hänen näkemyksiään. Lopulta hän tuli mukaani vain yhden kerran. Toista kertaa hän ei enää halunnut tulla. Ehkä hänen minulle antamansa lempinimi, "Kaahaaja", antaa jonkunlaisen vinkin hänen päätöksensä syistä.

Myöhemmin myyntijohtajana ja konsulttina olen kiertänyt vuosien kuluessa useiden myyjien mukana asiakaskäynneillä. Tavoitteenani on ymmärtää paremmin yrityksen asiakkaita ja myynnin haasteita. Pyrin aina pitämään suuni kiinni asiakaskäynneillä ja antamaan kehitysehdotukset myyjälle rakentavassa hengessä vasta kahden kesken.

Silti aina välillä joku myyjä on kokenut jo pelkän mukaantuloni rangaistuksena tai oman työnsä ja toimintatapojensa aliarvostamisena. Toisaalta useampikin myyjä on halunnut minut mukaansa vain kehittyäkseen myyjänä. He ovat halunneet kuulla huomiotani siitä, kuinka he voisivat itse omaa tekemistään kehittää.

Mitä Sinä ajattelet, kun pomo/konsultti haluaa tulla mukaasi asiakaskäynneille?

Muuttaako mukanasi kulkeva henkilö jollakin tavalla toimintatapojasi tai päivääsi? Miten?

Näetkö Sinä tällaisessa käytännössä enemmän haasteita vai mahdollisuuksia?

Omasta mielestäni myyjänä kehittyminen edellyttää halua oppia uutta ja kehittää omia toimintatapoja. Ulkopuolinen huomaa helpommin niitä kehittämiskohteita.

Myynti on mahtavaa työtä

Pääsin pitkästä aikaa myyjän mukaan kentälle. Tekninen myyjämme, Joni , otti minut mukaansa Hankoon suuntautuvalle myyntimatkalleen. Ai vitsi, että oli mukavaa. Minä todella tykkäsin. Myynti on siitä mahtava laji, että asiakkalta oppii aina uutta.

Tällä kertaa opin polkupyöristä, curlingista ja teollisen tuotannon prosesseista. Tapasin monta mukavaa asiakasta ja myös aivan ihanan toimistokoiran, joka jostain vain ilmestyi minua nuuhkimaan - koiralta haiseva kun ilmeisesti olen.

Kotimainen fillaritehdas oli todella hieno kokemus ja hauska nähdä se täydessä toiminnassa. Kuvaa en tohtinut ottaa, ettei menisi hyvä ylläri pieleen, mutta sanonpa vaan, että ensi kaudelle on tulossa todella herkullisen värisiä pyöriä. Hyvää kannattaa odottaa.

Kiitos, Joni, että pääsin kanssasi kentälle.
Osaavan myyjän kanssa on aina mukava kulkea asiakkaissa.

Liika innokkuus voi karkoittaa asiakkaat

Autokauppa on yksi lempiaiheeni myynnissä. Automyyjistä kun kuulee niin paljon erilaisia negatiivisia kokemuksia ihmisiltä ympäri Suomen ja itse kuulen niitä molemmilta puolilta pöytää.

Onhan niitä huonoja asiakaskokemuksia autokaupoista sattunut omallekin kohdalle useita. Valtaosa tapauksista on kuitenkin ollut selkeästi vain myyjän kokemattomuutta, mutta silti ne aina ihmetyttävät. Myyjän toimintatavat ovat mielestäni tärkeä osa myyjän perehdytystä. Jokaisella autoliikkeellä on oma tapansa myydä ja siitä syntyy asiakaskokemus - hyvä tai huono.

Automyyjä on tärkeässä osassa tämän asiakaskokemuksen luojana.

Kaikki lähtee asiakkaan yhteydenotosta sekä siitä, kuinka tähän reagoidaan ja kuinka nopeasti. Kun asiakas kysyy chatissa tietoja jostain autosta, hän saa yleensä heti vastauksen.

Kun asiakas kysyy jostakin autosta lisätietoja/tarjousta meilillä, hän saattaa joskus joutua odottamaan pitkään - tai saakin yllättäen puhelun myyjältä. Puhelu ei välttämättä ole jokaiselle asiakkaalle mieleen. Se voi tulla sellaiseen hetkeen, jolloin asista ei voi tai halua keskustella.

Joskus tämä myyjän yhteydenotto voi tulla tekstiviestillä tai whatsupilla. Molemmat voivat ärsyttää asiakasta, joka on halunnut hoitaa yhteydenpidon yksinomaan meilillä.

Toki myyjänä ymmärrän myyjän innokuuden kaupantekoon, varsinkin kun he toimivat pääosin provikapalkalla. Myynti on myyjän työtä ja kauppaan pitää pyrkiä. Siltikin - myyjän innokkuus voi kääntyä itseään vastaan ja asiakas saattaa jopa laittaa koko autoliikkeen boikottiin.

Tämä ei koske vain yksittäistä automyyjää, vaan myös koko autoliikettä. Yksittäinen automyyjä voi omalla tökeröllä toiminnallaan karkoittaa liikkeen asiakkaat.

Myyjän tomintatavat ovat tärkeä osa ihan jokaisen yrityksen brändiä eikä autoliike ole tästä poikkeus.

Asiakaalle pitää lähtökohtaisesti aina vastata samaa kanavaa käyttäen kuin millä hän on myyjää lähestynyt. Jos on tarve muun kanavan käyttöön, niin ensin pitää asiakkaalta varmistaa sopiiko se hänelle. Ei luulisi olevan vaikeata, mutta onhan se - innokkaalle myyjälle, joka hakee kauppaa.

Mitä kehtaa pyytää?

Myyjänä tapaa monenlaista tinkijää. Uskaliaimmat asiakkaat lähtevät jopa Huutokauppakeisarin viitoittamalle tielle ja tarjoavat puolet pyydetystä. Ihan tavallista on, että asiakas pyytää jotain ns. "kaupan päälle".

Kun kaupat on tehty, on toisilla asiakkailla oletuksena, että sen jälkeen on oikeus pyytää myyjältä palvelusta. Ehkä härskein omalle kohdalleni osunut tapaus oli sellainen, jossa asiakas soitti minut maksamaan ravintolalaskunsa hieman ennen valomerkkiä. Lasku oli useita satoja euroja ja kaverit sen mukaisessa kunnossa. Menin ja maksoin, mutta ilmoitin sen olevan ensimmäinen ja viimeinen kerta. Yhteistyömme jatkui useita vuosia.

Kun aikoinaan olin mukana tekemässä useita yrityskauppoja, saattoi silloinen esimieheni tarjota ostettavasta yrityksestä rohkeasti jopa vain 10% pyydetystä - ja yllättäen kaupat usein jopa syntyivät. Kyse oli lähinnä perusteluista. Hyvillä perusteluilla myyjäkin ymmärsi pyytävänsä liikaa, mutta noin vähän en itse olisi kehdannut edes tarjota.

Monelta yrittäjältä olen kuullut, että heiltä on pyydetty ilmaiseksi neuvoja asiassa, josta he yleensä laskuttavat. "No, kyllähän sä nyt voit kaveria neuvoa" ja moni voikin, mutta kuinka paljon, kun saman ajan voisi käyttää laskutettavaankin työhön?

Eikö ole aika härskiä edes pyytää?
Yritä edes asettua toisen asemaan ennen pyyntöäsi.

Joku roti se pitää olla kerjätessäkin.

Oletko liimaperse?

Myyntiurani alussa meillä myyjillä oli tapana aina maanantaisin ajaa aamulla toimistolle hakemaan näytteitä tai muuta myyntimateriaalia tulevaa viikkoa varten. Toisinaan jäimme kahville ja juttelemaan keskenämme vähän pidemmäksi aikaa. Esimiehemme saapuessa toimistolle, hän huusi jo ovelta tullessaan: "Nyt liimaperseet kentälle!"

Tämä oli ihan aiheellinen kehoitus, sillä vain asiakkaitten luonahan sitä kauppaa syntyi.

Nykyään tilanne on hieman toinen.

Monella alalla jo valtaosa kaupasta tehdään etänä. Myös asiakkaat ovat oman ostoprosessinsa jo muuttaneet: He tekevät ostopäätöksiään itsenäisesti vertaillen ja tietoa verkosta etsien. Myyjää tarvitaan usein vain yksityskohtien varmistamiseen sekä hinnan ja toimitusehtojen hiomiseen ennen kaupan klousaamista. Myyjän rooli on muuttunut pysyvästi ja siihen pitää pystyä mukautumaan. Tekniikka mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn myyjälle, kun matkustaminen vähenee.

Tässä piilee myyjälle kuitenkin yksi vaaran paikka: Kun myyjä pyrkii omaa myyntiprosessiaan tehostaakseen hoitamaan kaupat kotiin etänä, niin häneltä saattaa unohtua se kaikkein tärkein: Asiakas ja hänen toiveensa.

Asiakas ei välttämättä haluaisikaan tehdä kauppoja etänä, vaan haluaisi tavata myyjän ja ns."lyödä kättä päälle" kaupan vahvistukseksi. Hän kyllä suostuu myyjän ehdotukseen etäpalaverista, mutta ei koe saavansa kaupasta samaa arvostusta ja huomioon ottamisen fiilistä.

Myyjä menettää myös mahdollisuuden tarkastella asiakkaansa liiketoimintaa laajemmin ja lähempää, kun ei tapaa asiakastaan tämän luona.

Kannustankin kaikkia myyjiä tänään pohtimaan:

Huomioitko riittävästi asiakkaasi toiveet vai keskitytkö enemmän omaan myyntiprosessiisi?

Ohjaako oma mukavuudenhalusi ja/tai tehokkuuden tavoitteesi Sinut jättämään asiakkaasi toiveet huomioimatta?

Huomio siis myös asiakkaasi mahdollinen tapaamistoive - Älä ole liimaperse!

Myydäkö vai eikö myydä, siinä pulma

Myyjän tehtävänä on myydä. Sitä varten hänet on yritykseen palkattu. Yleensä kauppa käy, kun myyjä pystyy ratkaisemaan asiakkaansa ongelman.

Joskus paras ratkaisu asiakkaan ongelmaan on kuitenkin jonkun kilpailijan tarjoama ratkaisu. Siinä kohtaa myyjä saattaa käydä omatuntonsa kanssa jaakobinpainia - myydäkö vai eikö myydä? Kertomalla asiakkaalle parhaasta ratkaisusta jäävät omat kaupat tekemättä ja provisiopalkkaisella myyjällä siis myös provisiot saamatta.

Pitääkö myyjän mielestäsi kertoa asiakkaalle parhaasta ratkaisusta, vaikka se olisikin kilpailijan?

Vaikuttaako mielipiteesi, jos myyjä onkin Sinun yrityksesi myyjä?

Miten palkkamalli ohjaa myyjän tekemistä?

Tässäkin sanoisin, että "sitä saa mitä tilaa". Kuukausipalkan vastineeksi myyjältä voi edellyttää paljonkin, pelkän provisiopalkan saavalta myyjältä ei niinkään.

Toinen vähän vastaava pohdinta on ehkä helpompi.

Kun asiakkaan luottotiedot ovat ns. kuralla, niin myydäkö vai eikö? Provisiopalkkainen myyjä saattaa tehdä kaupat, jos hän saa provisionsa, riippumatta siitä maksaako asiakas.  Työnantajayrityksen kannaltahan tässä ei ole mitään järkeä, mutta myyjällä se oma elanto on kuitenkin usein tärkeimpänä mielessä - ja miksei olisi. Myyjä pelaa niillä sännöillä, jotka hänelle on annettu.