Joensuun Elli

Elettiin alkusyksyä ja minulla oli pitkä päivä takana. Olin aamulla lähtenyt hotellista Oulusta ja kiertänyt koko päivän asiakkaissa sekä Oulussa, että Kajaanissa. Kajaanista lähdin illalla klo 17.00 jälkeen ajamaan kohti Joensuuta, josta olin varannut huoneen Sokos hotelli Kimmelistä. 

Matkalla oli pakko pysähtyä kahville, kun väsymys oli ottaa vallan. Huoltoasemalla nautittu vahva kahvi ja kunnon munkkipossu palauttivat kuitenkin nopeasti vireyden ja jatkoin matkaani kohti Joensuuta.

Sokos Hotel Kimmel

Parkkeerasin autoni hotellin parkkipaikalle parkkitalon kannen päälle, otin tavarani ja menin hotellin vastaanottoon kirjautumaan sisälle. Huoneeseen päästyäni heittäydyin heti sänkyyn ja otin muutaman tunnin unet. 

Herättyäni menin hotellin ravintolaan syömään myöhäisen illallisen. Nautin yhden keskioluen maittavan pihvin ja lohkoperunoiden kanssa. Elämä tuntui taas hymyilevän. Kello oli jo aika paljon, mutta ajattelin käydä vielä vilkaisemassa, minkälainen meno olisi näin keskiviikkoiltana joensuulaisen hotellin yökerhossa.

Alhaalla yökerhossa oli hämärää ja diskomusiikki pauhasi vahvalla volyymillä. Porukkaa oli aika vähän, mutta tanssilattialla oli kuitenkin muutama nuori nainen tanssimassa. Valtaosa porukasta oli hieman vanhempia (=itseni ikäisiä) miehiä, jotka selvästikin olivat hotellin asukkaita. He olivat miehittäneet baaritiskin koko pituudeltaan ja katselivat silmät tapillaan tanssivia nuoria naisia. Varsinkin eräs nuori ja hoikka nainen, jolla oli pitkä vaalea tukka, tuntui kiinnostavan kaikkia. Nainen tuntui olevan myös tietoinen omista avuistaan ja hän tanssi yksinään muista erillään tanssilattian reunalla.

Tilasin baarimikolta pullon keskiolutta ja siirryin pulloni ja lasini kanssa istumaan tanssilattian reunalla olevalle sohvalle. Ehdin kaataa kaljan lasiini, kun tuo tanssilattian vaalea kaunotar tuli luokseni hakemaan minua tanssimaan illan ensimmäisiä hitaita. No minähän suostuin tietysti (Eräällä esimielelläni oli tapana sanoa, että hän tanssii vain epävarmoissa tapauksissa – eikä hän yleensä tanssinut).

Tanssilattialla tämä vaalea kaunotar (olkoon hän tässä vaikkapa Elli), otti tiukan otteen minusta ja kuiskasi korvaani: ”Voitko Sä auttaa minua? Mä en halua tanssia noiden ukkojen kanssa, joten voitko Sä olla tän illan mun kanssa?” 

No, en ole mikään parkettien partaveitsi, mutta pidän kyllä tanssimisesta ja eihän nuorta, kaunista naista voinut pulaankaan jättää. Vietin siis koko illan Ellin kanssa tiiviisti kahdestaan jutellen ja tanssien. Koska en ehtinyt kaljaakaan juomaan, ajoin herrrasmiehenä hänet vielä illan päätteeksi kotiinsa muutaman kilometrin päähän Joensuusta. Hänellä oli uudehko ja oikein kaunis, suuren puutarhan ympäröimä, valkea lohkotiilinen omakotitalo metsän keskellä hieman sivussa päätiestä. Tovin vielä jatkoimme hänen kotonaan juttelua, mutta aamuyöstä palasin kiltisti takaisin hotellille.