Kaikenlaisia työnhakijoita

Lukuisissa johto- ja esimiestehtävissä toimiessani, olen rekrytoinut useita kymmeniä myyjiä sekä muita henkilöitä eri organisaatioissa. Kiireisimpänä vuonna olen käsitellyt lähes 700 työhakemusta ja haastatellut yli sata henkilöä sekä palkannut heistä useita kymmeniä erilaisiin tehtäviin.

Muutamia työhakemuksia on matkani varrella jäänyt mieleen - osa hyvässä ja osa pahassa. Näitä hyviä työhakemuksia on kohdalleni sattunut useita. Niissä on ollut yhteisenä tekijänä selkeä ja luettava ulkoasu sekä hyvä ja tarkkaan mietitty teksti. Muutama hakemus on ollut jopa todella kaunis ja persoonallinen luomus, joista on jo pikaisella vilkaisulla nähnyt tekijän luovuuden ja taiteellisuuden.

Huonoissa työhakemuksissa on yhteisenä tekijänä ollut yleisesti hakemuksen sekavuus ja sen selkeä kopiointi eli sama hakemus on lähtenyt usealle muullekin yritykselle. Toisinaan jopa niin selvästi, että sähköpostin osoitekentässä ovat olleet kaikki eri yritysten vastaanottajat näkyvissä. Uskomattomman ajattelematonta.

Palkkaisinko hänet?

Valokuvan liittäminen hakemukseen on mielestäni yleensä hyvä asia, kunhan vain miettii minkälaisen kuvan se hakijasta antaa. Eräässä hakemuksessa oli kuva hakijasta nostamassa painoja. Kuva oli otettu takaapäin: kuvassa näkyi siis vain kohtalaisen suuri takapuoli sekä kasvot ainoastaan heikosti vastapäätä olevasta peilistä. Tällä hakemuksella ei päässyt edes haastatteluun asti.

Ei kovin hyvä profiilikuva Facebookiin

Moni hakija unohtaa, että
tänä päivänä työnantajat etsivät hakijoista tietoa myös netistä eikä silloin esim. Facebook –sivuilla oleva kuva kaljaa ryystävästä humalaisesta hakijasta anna kovin hyvää kuvaa hakijasta. Kerran olin jopa hylätä erään todella hyvän hakijan tämän Facebook sivuilla olevan bilekuvan johdosta. Onneksi pyysin hänet kuitenkin haastatteluun. Siellä hän osoittautui todella kypsäksi ja fiksuksi nuoreksi naiseksi, jolla on asenne kohdallaan - palkkasin hänet välittömästi.

Kerran pidin työpaikkahaastatteluja Oulussa hotelli Vaakunan aulabaarissa ja eräs haastateltava tilasi itselleen haastattelun aluksi tuopin A-olutta – En palkannut häntä. Useita hakijoita olen jättänyt palkkaamatta myös ilmiselvän krapulan vuoksi. Mielestäni työpaikkahaastatteluun ei voi tulla humalassa tai krapulassa.

Eräältä vanhalta rekrytoinnin konkarilta opin, että haastattelussa kannattaa antaa haastateltavan puhua paljon. On myös parempi jättää kaikki hakemuspaperit ja CV:t pois, jotta voi täysin keskittyä työnhakijaan ja luoda oman mielipiteensä hänestä ilman ennakkoluuloja tai olettamia. Etukäteen on luonnollisesti hyvä lukea hakemus ja ansioluettelo kertaalleen läpi sekä kirjata itselleen niistä syntyneet kysymykset paperille, jotta muistaa ne myös esittää hakijalle. Tätä metodia olen itsekin yleensä toteuttanut.

Näin toimien olen avoin uusille ihmisille ja ensikohtaaminen on kaikille hakijoille samanlainen. Näin on helpompi luoda oma näkemys siitä kuka hakijoista on paras tai ainakin sopivin tehtävään.  

Asenne pitää olla kunnossa – kaiken muun voi opettaa.