Ennen matkapuhelimia monella kiertävällä myyntimiehellä oli "Lälläri" eli LA-puhelin, jolla saattoi kommunikoida lähellä olevien toisten reppureiden tai rekkamiesten kanssa.
Tavaksi tuli kysellä matkalla vastaan tulevilta rekoilta "kanavalla 16" onko reitti eteenpäin selvä. Tällä tietysti tarkoitettiin poliisin tutkaa ja näistä rekkamiehet kyllä auliisti kertoivat.
Myöhemmin radioon kehittyi myös oma slanginsa, koska poliisin ratsioista ei voinut suoraan kysyä. Lälläri säästi kuitenkin monet myyntimiehet rapsakoilta sakoilta ja mahdolliselta kortin menetykseltä.
MyyntiReino koki lällärin tarpeellisuuden, kun ajoimme Oulusta Vaasaan myöhään illalla kolmen auton letkassa. Vauhtia oli reippaasti ja ohituspaikkoja kapealla ja mutkikkaalla tiellä vähän, niinpä ratkaisuna lällärin käyttö.
Etummainen auto ajoi n. puoli kilometriä edellä ja kertoi muille aina mäen päälle päästyään onko vastaan tulossa mäen takaa autoja - jos ei ollut, kaksi perässä tulevaa autoa saattoivat ohittaa koko jonon ylämäessä (keltaisella viivalla tosin). Paljon vihaisia ohitettavia jäi jälkeen ja kummastelivat varmasti hullujen rohkeutta ohittaa ylämäessä. Matka sujui kuitenkin nopeasti eikä johtoautoa tarvinnut vaihtaa: Sopimuksemme oli, että sakosta vaihdamme järjestystä.
Pohjoisen reppureilta kuulin, että ne jotka ajoivat omilla autoillaan (nostaen kilometrikorvauksia), käyttivät lälläriä myös säästääkseen itseään ajamiselta. Vastaan tulevalta reppurilta kysyttiin oliko kauppias paikalla ja mikäli ei ollut, käännettiin auton nokka takaisin päin (mutta nostettiin kilometrikorvaukset edestakaisesta matkasta). Näin siis säästyi itseltä naftaa, mutta tämä ei firmalta km-korvauksissa tai päivärahoissa näkynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki mitä näet ympärilläsi on joku myynyt - muista tämä, niin osaat paremmin arvostaa myyntiä.