Helsingin Kyläsaaressa toimi aikoinaan menestyvä T-ryhmän pikatukku, PikaPauna.
Pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan reppureilla oli tapana ajoittaa viikoittainen käyntinsä tänne aina perjantai-iltapäivälle.
Kun myyntityöt PikaPaunan sisällä oli tehty jäivät myyntimiehet yleensä parkkipaikalle juttelemaan ja vaihtamaan tavaroita (tuohon aikaan oli myyntimiehillä vielä mahdollisuus ottaa autoonsa rajaton määrä myytäviä tuotteita näytteiksi ja kauppiaille annettaviksi tavara-alennuksiksi).
PikaPaunan parkkipaikan reunassa oli siis pitkä rivi myyntimiesten autoja takaluukut avoinna: jokainen saattoi ottaa toisen edustajan autosta mitä vain tarvitsi. Tästä oli edustajille se hyvä puoli, että ei tarvinnut tyhjentää takakonttia varastolle, vaan se tyhjeni omista tuotteista sopivasti viikonloppua ja muuta käyttöä varten. Samalla sai myös itselle tarpeellisia tuotteita ilmaiseksi.
Kahden ensimmäisen lapseni aikana minun ei tarvinnut kertaakaan ostaa kaupasta esim. vaippoja, kun sain niitä joko "PikaPaunan vaihtopäiviltä" tai joskus jopa säkeittäin kotiin myyntimieskavereitteni tuomana.
Tietysti tähänkin hienoon ja spontaaniin tapahtumaan iski suomalainen kateus: joku PikaPaunan henkilökunnasta oli soittanut kaikkein suurimpien yritysten myyntijohdolle ja valittanut vaihtopäivien aiheuttavan asiakkaissa hämmennystä ja paheksuntaa.
Tästä siis kaikki reppurit saivat myyntijohdoltaan sapiskaa, mutta eihän homma tuohon loppunut vaan siirryimme ainoastaan näkösuojaan talon taakse tyhjälle tontille seuraavaan kortteliin, jossa sama meno jatkui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki mitä näet ympärilläsi on joku myynyt - muista tämä, niin osaat paremmin arvostaa myyntiä.