Eräässä palvelualan yrityksessä toimiessani meillä oli erittäin tarkka talousmies toimitusjohtajana. Hän oli tarkka myös toimiston siisteydestä ja tapasi usein moitiskella meitä reppureita miesten vessan epäsiisteydestä, talossa kun ei juurikaan muita miehiä meitä lukuun ottamatta ollut.
Yhtenä aamuna nuori ja rempseä reppurimme Aarne sai tarpeekseen toimitusjohtajamme jatkuvasta siisteydestä nipottamisesta ja päätti hieman jekuttaa häntä. Aarne kävi kaupassa ostamassa litran omenamehua, laittoi tulpan vessan lavuaariin ja tyhjensi koko omenamehutölkin lavuaariin.
Kaikki me reppurit odottelimme sinä aamuna paikoillamme vessan suuntaan välillä pälyillen ja odotimme, koska toimitusjohtajamme menisi vessaan. No menihän hän sinne viimein ja palasi hyvin pian käytävälle silminnähden järkyttyneenä henkeään haukkoen. Käytävällä hän huusi: "Kuka perkele on kussut lavuaariin? Tulkoon heti siivoamaan sotkunsa!"
Tekijästä hän tuskin oli varma, vaikka arvelikin varmasti Aarnea syylliseksi.
No, kyllähän Aarne kävi vetämässä lavuaarin tulpan irti, mutta kukaan ei kertonut toimitusjohtajalle missään vaiheessa koko totuutta tästä jekusta.
Eräs vanha reppurikollegani lausui aikoinaan myyntimiesten vessassa käyntiin liittyen kuolemattoman ajatelman, jota myyntimiehen kannattaa noudattaa:
Jätkä kusee aina silloin kun häntä kusettaa, mutta herrasmies aina silloin kun se on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki mitä näet ympärilläsi on joku myynyt - muista tämä, niin osaat paremmin arvostaa myyntiä.