Iskelmätähden puoliso

Olin kerran töissä eräässä pienessä ilmaisjakelulehdessä myymässä ilmoitustilaa sekä painopalveluita. Kollegani Tapani oli mukava vanhempi herrasmies, joka halusi vielä tehdä kauppaa, vaikka olikin jo osa-aika eläkkeellä. Tapani oli töissä hiljainen ja keskittyi kaupan tekemiseen puhelimella. Hänellä oli usean vuoden kokemus alalta, joten asiakkaissa oli paljon hänen hyviä tuttujaan, joiden kanssa kaupanteko oli hänelle helppoa.

Käydessäni ensimmäisiä kertoja Tapanin työhuoneessa, ihmettelin hänen työpöydällään olevaa kehystettyä fanikuvaa eräästä Suomen tunnetuimpiin iskelmätähtiin kuuluvasta laulajattaresta. Kuvan vieressä oli myös kehystettynä piirroskuva loikkaavasta sammakosta. Mielestäni nämä kuvat eivät oikein sopineet mielikuvaani vanhemmasta herrasmiehestä, mutta en koskaan kysellyt Tapanilta kuvien alkuperää tai tarkoitusta.

Loikkaava sammakko

Kävimme usein Tapanin kanssa lounaalla yhdessä ja silloin hän kertoi usein puolisostaan, joka juuri tämä työpöydän kuvassa oleva Suomen kansan rakastama iskelmätähti. Tapanin kertomukset hänestä olivat jotain ihan muuta mitä lehdet kyseisestä iskelmätähdestä kertoivat. Kaikesta Tapanin kertomuksissa kuului läpi suuri rakkaus ja kunnioitus tätä laulajatarta kohtaan.

Yhden ainoan kerran näin Tapanin vähän kiivastuvan. Tämä tapahtui silloin, kun olin piloillani leikannut ja kiinnittänyt PostIt –lapusta hänen sammakolleen roikkuvat munat takajalkojen väliin. Tapani ei oikein ymmärtänyt tällaista huumoria, mutta leppyi kyllä nopeasti. Sammakkotaulukin sain silloin selvityksen olemassa ololleen;  kuva oli tämän laulajattaren antama lahja, johon ilmeisesti liittyi joku sisäpiirijuttu.

Kun vaihdoin taas työpaikkaa, en hetkeen kuullut mitään Tapanista. Myöhemmin sain lukea lehdistä, että syöpä vei Tapanin muutamassa viikossa. Oli helppo ymmärtää iskelmätähden lehdissäkin kertomaa suurta surua, sillä Tapanin tarinoista oli minullekin jäänyt todella läheinen ja lämmin kuva heidän suhteestaan. 

Tapanilla oli todella suuri sydän ja hän oli hieno ihminen – mutta Tapanihan olikin kauppamies koko olemukseltaan.