Liikaa vauhtia

Eräänä lokakuisena päivänä olin taas kerran ollut Kokkolassa yötä yhdessä lempihotelleista eli Sokos Hotelli Vaakunassa. Koko aamupäivän kiersin asiakkaita Kokkolassa ja puolen päivän jälkeen lähdin ajamaan kohti Oulua. Oulussa olin sopinut tapaavani vielä muutaman asiakkaan.

Viimeinen asiakastapaaminen kuitenkin venyi ja pääsin asiakkaan luota ulos vasta n. klo 18.00. Harkitsin hetken jäämistä Ouluun yöksi, mutta päätin kuitenkin ajaa illalla kotiin, koska seuraavana päivänä olisi muuten ollut hyvin aikainen herätys, jotta ehtisin taas Helsinkiin ajoissa sovittuun lounastapaamiseen asiakkaan kanssa.

Heti lähtiessäni ajamaan, huomasin että tienpinta oli todella liukas ja aivan peilijäässä. Opel Omegassani oli vielä alla todella leveät kesärenkaat ja ajattelin ajella kotiinpäin kaikessa rauhassa. Autoja oli liikkeellä niukasti ja päästyäni ohi Jyväskylän ei tiellä juuri muita näkynyt. Valitsin Päijänteen kiertoreitikseni läntisen puolen, vaikka itäinen onkin lyhyempi, koska se on jotenkin itselleni mieluisampi ehkä siksi, että se ei ole pelkkää korpea.

Lähestyessäni Vääksyä olin jo aika väsynyt ajamiseen ja silloin tulee helposti lisättyä nopeutta – näin kävi nytkin. Nopeus oli huomaamattani nousut reilusti yli sallitun, vaikka omasta mielestäni ajoinkin todella varovasti, koska tie oli erittäin liukas. Vääksyn kohdalla nopeusrajoitus muuttui 60 km/t, mutta tämä jäi minulta huomioimatta.

Näin jo kaukaa edestä lähestyvän auton ja nostin hieman jalkaa kaasulta, kun samassa vastaantuleva auto laittoi päälle siniset hälytysvilkut ja punaisen pysäytysvalon. Ajoin siis tien reunaan ja pysäytin autoni siihen. Poliisiauto teki U-käännöksen ja pysähtyi tien reunaan autoni taakse. Katselin taustapeilistä, kuinka autosta astui ulos poliisi, joka autoani lähestyessään avasi vyöllään roikkuvan virka-aseensa kotelon nepparin. Hän lähestyi varovasti autoani ja tuktuaan kuljettajan puoleisen ikkunan viereen hän katseli minua ja autooni sisälle ja sanoi:” Ajoit aika kovaa. Otatko ajokortin ja rekisteriotteen mukaan ja tulet tuonne meidän autoon.” 

Poliisiauton takapenkillä istuessani yritin selitellä tapahtunutta: ”En yhtään huomannut nopeusrajoituksen vaihtumista 80 km/t tuohon 60 km/t, kun on niin säkkipimeää. Eihän tällä kelillä muutenkaan uskalla tuollaisilla leveillä kesäkumeilla kovempaa ajaa.” 

Poliisi muisti minua todella tuntuvalla sakolla, mutta sain sentään vielä pitää ajokorttini. Onneksi olin edes hieman nostanut jalkaani kaasulta – tämä säästi todennäköisesti korttini joutumiselta kuivumaan.