Luennoitsijana ruotsinlaivalla

Yrityksemme järjesti kerran koko henkilökunnalle koulutuksen, joka toteutettiin Silja Linen laivalla Tukholman risteilyn yhteydessä. Laivan lähtiessä Helsingistä, aloitimme koulutuksen ensimmäisen osan laivan kongressitiloissa. Ensimmäinen ilta oli varattu palvelutuotantomme prosessien läpikäyntiin ja mahdollisiin järjestelmämuutoksiin. Ohjelma oli kuulijoille raskas ja kaikki odottivat sen päättymistä.

Kun virallinen ohjelma päättyi ja siirryimme suoraan illalliselle, joka suoritettiin pitkän kaavan kautta. Kaikki nauttivat surutta juomia, koska seuraavan päivän koulutus alkaisi vasta klo 10.00. Ensimmäinen puheenvuoro oli tomin minun harmikseni varattu juuri minulle.

Minun oli tarkoitus kertoa koko henkilökunnalle asiakkaittemme odotuksista ja myynnin esteistä sekä myyjien työn konkretisoimiseksi kertoa myös todellinen esimerkki siitä, kuinka kauan erään asiakkaan hankkiminen kesti ja kuinka tämä asiakas meille lopulta saatiin (Lue tarina ”Kilpailija saa huutia”).

Illallisen jälkeen siirryimme laivan tanssiravintolaan seuraamaan ohjelmaa ja viettämään hauskaa iltaa. Jatkoimme iltaa vielä laivan yökerhoon, joka oli auki aina aamun pikkutunneille asti. Itsekin olin ilmeisen paljon väkevää nauttinut, koska jossain vaiheessa aamua havaitsin olevani jatkoilla jossain alimpien kansien hyteistä. Olin hytissä ainoa, jolla oli päällä tumma puku, valkoinen paita ja kravattikin vielä kaulassa. Koko muu porukka oli mustiin pukeutuneita punkkareita: viisi tatuoitua ja lävistyksin koristeltua nuorta miestä mustine irokeesikampauksineen sekä yksi tummahiuksinen kauttaaltaan tatuoitu nuori nainen mustine huulineen. Yhdessä istuimme sulassa sovussa jutustellen hytin sängyillä ja pullo kiersi ringissä - joimme kaikki vuorollaan taskulämmintä Koskenkorvaa suoraan pullon suusta.

Omaan hyttiini selvisin vasta joskus klo 7 maissa, joten ehdin ottaa vielä muutaman tunnin pikaunet. Herätys herätti minut tasan klo 9.00. Kävin suihkussa ja ajattelin hetken lähteä aamupalalle, mutta koska olo ei ollut aivan paras mahdollinen, jäin vielä hyttiin ja tein itselleni Vodka & Schweppes Russchian –paukun. Aika nopeasti olo tuntuikin jo paranevan ja tunnelma lähti uuteen nousuun. Nyt olikin jo lähdettävä kohti kokoustiloja. Matkalla koppasin vielä baaritiskiltä mukaan pitkän lasin tuoremehua jäillä – Vodkalla terästettynä toki.

Kokoustiloissa olin ensimmäisten joukossa ja astelin puhujan paikalle, asetin ”tuoremehu” –lasini pöydälle ja istuuduin odottamaan kaikkien saapumista paikalle. Tasan klo 10.00 aloin kertomaan tarinaani, aina välillä tuoremehua siemaillen. Kaikki sujui ilmeisen rennosti ja sujuvasti, koska ainakin toimitusjohtajamme kävi myöhemmin kiittelemässä minua hyvästä ja perusteellisesta esityksestä. Itselläni ei oikein ollut selkeää muistikuvaa mitä olin höpöttänyt, mutta pääasia, että kuulijoille tarina oli ollut mieleen.

Tämän koulutuspäivän jälkeen päätin kuitenkin jatkossa pitää huolen, että en enää koskaan ole ns. huonossa hapessa luennoitsijana. Tämä päätös on myös pitänyt.