Väärä rekrytointi

Olen työurani haastatellut useita satoja myyntimiehiä sekä rekrytoinut ja kouluttanut useita kymmeniä myyntimiehiä tehtäviinsä. Joskus kuitenkin tekevälle sattuu vahinko eli ns. virherekrytointi. Tämä tulee aina kalliiksi yritykselle ja harmittaa rekrytoinnin tehnyttä sekä välillä myös koko muuta työyhteisöä.

Kerran työpaikkahaastatteluumme saapui Tommi, joka kertoi haastattelussa hyvin avoimesti ja laajasti omasta työhistoriastaan. Hän oli oman kertomansa mukaan tehnyt paljon kauppaa useiden meitä kiinnostavien ja myyntiponnistelujemme kohteena olevien yritysten kanssa. Etenkin autoalalta hänellä oli paljon kontakteja ja hän heitteli sujuvasti tarinan lomaan myös eri henkilöiden nimiä ja kertoi, että näiden kanssa kauppaa oli tehty. Omasta taustastaan hän kertoi olevansa läheistä sukua eräälle samannimiselle ministerille ja kotoisin Ahvenanmaalta.

Tommi vakuutti minut, esimieheni ja kolmannenkin haastatteluihin osallistuneen henkilön ja sopimussuhde solmittiin (Tommi aloitti meillä sopimussuhteisena toiminimi -yrittäjänä myymään palveluitamme). Aloitimme työt Tommin kanssa muutaman päivän koulutuksella. Hän sai itselleen yrityksemme työasun ja paljon myyntimateriaalia. Koulutuksen aikana minua hieman ihmetytti muutamat Tommin kysymykset, jotka eivät mielestäni oikein olleet kokeneen myyntimiehen kysymyksiä. En kuitenkaan kiinnittänyt niihin niin suurta huomiota, kuin olisi myöhemmän tiedon valossa pitänyt.

Koulutuksen jälkeen Tommi aloitti myyntityön. Joka päivä hän soitti minulle ja esitti uusia kummallisia kysymyksiä. Vastailin näihin kyselyihin parhaan kykyni mukaan, mutta olin lopulta jo aika kypsynyt tähän jatkuvaan kyselemiseen – minä halusin jo tuloksia. Tommi  kertoi, että nyt hänellä on keskustelut auki tämän ja tämän suuren asiakkaan kanssa eli kohta myynti räjähtää ja kauppoja syntyy kohta solkenaan.

No, eihän niitä kauppoja koskaan tullut, mutta tuli kyselyjä asiakkailta. Useat heistä ihmettelivät, että oliko tämä kaveri todella meillä töissä, kun hänen tarinansa olivat niin kummallisia. Muutama kummeksui Tommin tapaa lähetellä sähköpostia omasta hotmail –osoitteestaan. 

Sitten eräs autokauppias soitti minulle.”Te olette palkanneet Tommin. Oletteko tietoisia, että hänellä on melkoinen rikoshistoria: petoksia ja auton luvattomia käyttöönottoja yms.?” Hän on meidän autokauppiaden hyvin tuntema huijari, jolla ei ole mitään asiaa enää liikkeisiimme."

No emmehän me tienneet, mutta tämän puhelun jälkeen päätimme tarkistaa Tommin taustoja.  Tarkistettuamme hänen luottotietonsa Suomen Asiakastiedon rekisteristä, löytyi sieltä melko pitkä lista maksuhäiriöitä sekä tieto siitä, että Tommi oli ulosotossa todettu varattomaksi. Muutamalla puhelinsoitolla asiakkaillemme varmistui myös se, että monet Tommin mainitsemat nimet olivat todellisuudessa henkilöitä, jotka olivat olleet vahinkoa kärsineen autoliikkeen vastaavana silloin kun Tommi oli esim. ottanut liikkeestä auton koeajoon ja jättänyt sen palauttamatta. Tommi oli tällä tavoin toimien ajellut useita kuukausia koeajoon ottamillaan autoilla sekä tankannut kyseisiin autoihin polttoainetta huoltoasemilta ja poistunut maksamatta. Autoista hän oli luopunut vasta silloin, kun jäi kiinni ratsiassa tai muun liikenteenvalvonnan yhteydessä.

Näillä tiedoilla yhteistyötä ei kannattanut jatkaa, vaan sanoimme irti Tommin sopimuksen. Tämä yllätti selvästi Tommin, joka oli ilmeisesti uskonut pystyvänsä toimimaan meillä pidempään. Mitään tavaroitamme hän ei suostunut palauttamaan, eikä niitä toisaalta kannattanut hakea edes käräjäoikeuden kautta, koska totaalisen varaton mies oli kysymyksessä. Jälkeenpäin harmitti, kun emme olleet tarkistaneet Tommin luottotietoja eikä muidenkaan hänen tarinoidensa todenperäisyyttä. Jatkossa tarkistimmekin kaikilta hakijoilta aina vähintään luottotiedot.

Myöhemmin Tommin tapausta mietiskeltyäni päättelin, että tuskin hän oli mitään sukua mainitsemalleen samannimiselle ministerillekään. Koko hänen tarinansa oli keksittyä huuhaata, johon hän tosin taisi osittain jo uskoa itsekin.